torstai 31. heinäkuuta 2014

Rennosti keinutuoleissa

Alkukesästä ihailin yhdessä sisustuslehdessä olleita polyrottinkisia keinutuoleja, jotka olivat Lexingtonin mallistoa. No hintaakin tietysti piisasi yli 500 euroa kappale, joten unohdin keinutuolihaaveeni samoin tein. Kesälomalla oli kerrankin aikaa kierrellä myös paikallisia liikkeitä ja mitä ihmettä, tein kyllä sellaisen löydön, jota ei ole saanut katua. Ja nyt meillä siis on polyrottinkiset keinutuolit.


Nämä ihanuudet löytyi Carlsonilta ja siellä olisi ollut vaikka mitä muutakin kivaa. Nimittäin heillähän ei ole nettikauppaa eikä sivuilla kyllä muutenkaan oikein tuotteita esillä, joten kyllä paikallisen kaupan oven avaaminen kannattaa, eikä vain aina olla sen verkkokaupan armoilla. Ja hintakin oli niin halpa, että piti hieraista silmiä pari kertaa, vain 79 euroa/kpl. Näitä löytyi ruskeana ja harmaana ja muistaakseni valkoisenakin. Valitsin harmaan sävyn ja keinutuolin jalat ovat mustat.


 Lyhyen ihmisen on ehkä hankala istua näissä, mutta kun eteen laittaa pallin yms. niin ei voi muuta sanoa kuin, että ompas mukava rentoutumistuoli.


Entiset polyrottinkituolit pääsivät nyt terassille, mutta toisaalta tämä mahdollistaa nyt pihakeittiöömme enemmän istumapaikkoja, sillä tuoleja on kepeä liikutella ja istumapaikka saadaan vaivattomasti kuudelle.




Tässä vielä "kärpäsenä katossa", miltä näyttää tilanne, kun paikat ovat kuudelle.


Aurinkoista ja helteistä elokuun alkua!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Nurkat ojennukseen korien avulla

Yhdessä kesän Jeanne D´arc Livingin lehdessä oli tällaiset korit. 
Bongasin ne kylläkin sieltä vasta sen jälkeen, kun olin näitä koreja jo hankkinut. 
Ja mistäpä muualta kuin miun lempparikaupasta Sarustiikasta. 
Siis enhän tällaisia etsinyt, vaan ihan vahingossa nämä huomasin käydessäni siellä ja eikä nämä olleet kalliitkaan.
Kuistille ostin suurimman koreista, sillä siinä voi säilyttää pehmusteita ym. kesätavaraa.



Sisälle taasen tuli korien pienin malli, siis näitähän oli kolmea eri kokoa. Ja onhan se näin 30 asteen helteellä jo hyvä varautua syksyyn... Niinpä viltit odottavat jo korissa saapuvaa syksyä sekä talvea.



sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Ja perällä virtaa puro


Yksi tämän kesän pihaprojekteista sijoittui tontin perälle, jossa meillä virtaa puro. Puron varsi on päässyt pusikoitumaan, ja päätin sitä edes hiukan siistiä. Ensityö oli saada tältä kuvan alueelta rikkaruohot pois ja sumuttelin niihin Roundupia. Odottelin varmaan kuukauden, että pääsin tositoimiin. Pohjalle laitoin kangasta ja sitten siirtelin pihamme muista paikoista nuo kivet tähän uuteen paikkaan. Hiukan jäi projekti kesken, sillä kivet loppuivat. 



Terassiremontin aikoihin teimme jämäpaloista sillan puron yli ja kottikärrille kulkee vierellä oma kulkulankkunsa.


Jos vain kehtaisi ja olisi sitä aikaa, niin olisihan se hienon näköistä, jos tämä koko tontin peräosa olisi tehty tuollaiselle kivetykselle. Mutta tyytyminen on nyt tähän tehtyyn pätkään.


Tässä kuva puronylityssillalta toiseen suuntaan. Ihanasti sammaloituneet portaat, mutta jälleen tuota pusikoitumista havaittavissa. Saniainen on päättänyt vallata penkkaa. Mutta ei hätää, roundup ruiskutukset on tehty, jospa sitä tässä muutaman viikon kuluessa saisi tämänkin ehostettua.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kesäolohuoneemme iltavalossa


Huh, hellettä riittää ja voitte uskoa, että sitä riittää myös kesäolohuoneessamme eli Olottaressa. Vaikka ikkuna olisi auki, niin lämpöä siellä on päivällä hurjat + 50 astetta. Nyt illallakin vielä yli 30, joten on jäänyt istumiset viime aikoina vähemmälle. Toisaalta on saanut nauttia myös ihanasta säästä ulkona. Tässä tunnelmakuvia heinäkuisessa illassa. Ruori on löytänyt paikkansa seinältä ja sen yläpuolelle on tullut kiva ajopuukyltti, joka on löytö huutiksesta muutama vuosi sitten.


Sohva vaihtoi myös paikkaa siivousmyllerryksessä. Lisäksi iso olohuoneenpöytä sai lähteä, koska se oli vain yksinkertaisesti liian iso tuohon tilaan. Pöytänä palvelee nyt vanha arkku, joka on ukkini tekemä. Pitkään mattojakin etsiskelin, mutta päädyin häräntaljaan, joka mukava jalalle niin kesällä kuin talvellakin.


Tänään kävin jo toisen kerran ihastelemassa sellaisia polyrottinkisia kiikkutuoleja. Hmm... tuntuisivat aika rentouttavalle täällä.


Kohta alkaa illat hämärtymään, ja lyhty on löytö facebookin kirpparilta, jossa tuttavani möi sitä. Ja itseasiassa se on aika näppärä, koska sitä voi siirrellä tilanteen mukaan ulos tai sisälle.


Helteistä heinäkuun jatkoa!

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Mansikka aika




Muu maa mustikka, oma maa mansikka, vai mitenkäs se menikään. Nyt on käsillä se mansikka aika, kun kauppojen pihamailla jonotetaan mansikoita ja kotiin niitä kärrätään laatikoittain pakastettavaksi asti. Ajattelin jokus, että en koskaan kyllä laita mansikkamaata pihamaalleni, mutta kun parisen vuotta sitten naapuri tarjosi rönsyjä, niin ajattelin, että no voisihan tuota kokeilla, eihän tässä mitään menetä, jos ei onnistukaan. Ai, ettei onnistu. Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, miten helppoa voi ollakin mansikoitten hoitaminen. Nimittäin ei tarvita kuin pari heinäseivästä ja lentävä haukka niitten väliin, ja ei ole linnut syömässä mansikoita. Rakensin meidän mansikkamaan yhteen pihamaamme neljästä kasvialtaasta.


Ensi keväälle on kyllä luvassa muovin uusimista sun muuta pientä hommaa mansikkamaalla. Rönsyjä tulee valtavasti ja niitä olen sitten tyrkkinyt ruukkuihin. 
Ja yllätys oli, että ruukuissakin mansikka alkoi kukkimaan ja marjaa tulee pihamaalla vähän joka puolelle.


Eilen sain jo kerättyä ihan pakkaaseen saakka mansikkaa ja tänään tämä keräysprojekti jatkuu.



torstai 17. heinäkuuta 2014

Kalkkimaalausta

Tykkään tehdä käsillä muun muassa erilaisia entisöintiprojekteja. 
Yleensä olen maalannut kalusteita ja pieniä sisustustavaroita joko ihan kalustemaalilla tai käsitellyt niitä osmo colorilla. Pitkän aikaa on kiehtonut Jeanne D´arc livingin malliston kalkkimaalit. Päätin ensin vain testata ja ostin 100 ml purkin mustaa Black velvet kalkkimaalia. Entisöintikohteeksi päätyi puinen ruori, josta hioin ensin lakkapinnan pois ja maalaustulos oli hämmästyttävän hyvä!



Parasta tässä kaikessa oli se, että maali kuivuu 30 minuutissa ja pääsi heti sutimaan uutta kerrosta. Ja kuivuessaan maali kuin itse tasoittaa itsensä ja tulee kaunis mattapinta. Vintage Paint maalit ovat  100% luonnonmukaisia tuotteita. 
Ja ruorihan pääsi komistamaan Pihakeittiömme seinää.



Tässä kuva vielä maalipurkista.



tiistai 15. heinäkuuta 2014

Lipasto

Tässä kesälomallani surffaillessani netissä bongasin Askon sivuilta ihanan Westport-lipaston, joka sattui olemaan peräti 70 prosentin alennuksessa. 
No sellainenhan oli saatava, ja tällä kertaa keittiön ja eteisen välikköön, sillä tuntuu, että kotona keittiön kaapeissa alkaa se tila loppumaan ja toisihan se helpotusta. 
Lipaston piti saapua vasta ensi viikolla, mutta tulikin 1,5 viikkoa etuajassa. No ei voi valittoo... Ihana on!




Ja hyvin on alkanut kaikkea härpäkettä kerääntymään lipaston päälle. No härpäkettä ja härpäkettä, tietenkin aarteita ja niitä löytöjä, joista ei raaski luopua.



Ja pruut, peruutus! Eikös se just lamppu syttynyt, kun olin nämä kuvat saanut otettua. Tuli mieleeni, että olisihan se kiva, jos lipaston päällä olisi jonkinlainen valaisin. Ja sellainenhan pyöri ihan ylimääräisenä yläkerrassa. Joten heti tuli päivitys tähän asetelmaan.


Mutta voitte uskoa, että nyt sitä taas pyörii huonekalut kotona, kun tämän lipaston paikalta entinen lipasto siirtyi yläkertaan ja sieltä sitten pitäisi entinen heivat jonnekin. Mutta sen verran voin jo paljastaa, että aamulla ei nukuttanut, niinpä mylläsin myös pihakeittiössä. Joten niitä kuvia odotellessa...

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Suomen kesä


Suomen kesä on parhaimmillaan! Eilen aurinko porotti voisi sanoa pilvettömältä taivaalta ja järven pintakin oli lähes tyyni. Nämä ovat niitä keskikesän parhaita hetkiä, joita voi lämmöllä muistella keskellä talvea ja haaveilla, voi kun olisi jo kesä. Eilen lähdimme uistelemaan Pyhäselälle ja veneen laskimme vesille Joensuun vierasvenesatamasta. Taustalla häämöttää sininen teltta eli Ilosaarirock viikonloppu on juuri meneillään Joensuussa.



Vierasvenesatamasta näkyy joelle, mutta jatkamme matkaa laivamerkkejä seuraten kauaksi selälle. Pyhäselältä pääsee Saimaan kanavan kautta jopa Itämerelle saakka ja onhan tämä yksi Suomen suurimpia selkiä, sillä Pyhäselällä on Saimaan alueen pisin suora esteetön linja: peräti 29 kilometriä.


Olen koittanut etsiä meidän pihakeittiöön jotain Sea House tyyliä, ja sisustus on edelleenkin kesken, mutta päivän retkellä joitain oivalluksia ja ideoita sain päähäni.





Kylläpä ilta-aurinko voi olla sitten kaunis ja oli ihana katsella myös taivaalla liitelevää pienkonetta.



Näihin tunnelmiin! Kaikkea uutta kivaa päivitettävää on tulossa mm. eilen järvellä piippasi puhelin ja tilaamani kaappi on saapunut...

torstai 10. heinäkuuta 2014

Paitinoitunut jakkara


Tämän viikon löytö; ihana patinoitunut keittiöjakkara. Ja tämä on vanha. Hiukan vain pesaisin jakkaraa ja mitään muuta en tälle tee, sillä tuo kuluneisuus ja ajan patina saa näkyä. Vanhaan kuparivatiin keräsin metsästä käpyjä ja pari pientä pajupalloa löytyi varastosta.


Love ja Faith kukkaruukut ostin talvella ja nyt löytyi näillekin käyttöä. Kukkapenkistä kävin kaivamassa mehitähdet ruukkuihin. Vanha marjapoimuri löysi myös paikkansa.



Etuterassilla petunia kukkaloistossaan. Kanaverkkoamppelin löysin muuten Ilomantsista. Jos joskus tulee sinne ajeltua, niin suosittelen käymään paikassa nimeltä Mantsin Kehys! Nimi viittaa kehystämöön, mutta liikkeessä on paljon kaikkea ihanaa sisustukseen.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Satoa odotellessa

Tänään leikatessani nurmikkoa tajusin, että miten voikaan olla tulossa niin mahtava sato syksylle. Puna- ja mustaherukkapensaat notkuvat marjoista, karviaisia on tulossa myöskin ihan riittämiin ja ne omenat! 
Saas nähdä kun syksyyn päästään, kestääkö omenapuissa taasen kantavuus. Yhtenä vuonna halkesi omenapuu, kun omenoita tuli niin paljon. Tässä nyt alkufiilistelyä.




maanantai 7. heinäkuuta 2014

Ruusujen aikaan


Mikä onkaan tuo huumaava tuoksu? 
Ruusuthan ne jaksaa kukkia. Juhannusruusu alkaa ollakin jo lakastunut, ja on se mukavaa, että on erilaisia ruusulajikkeita, sillä kun edellinen kukinta päättyy, niin uusi ruusupensas puhkeaa kukkaan. 
Ja sitä seuraavaa sitten odotellessa.... Näihin tunnelmiin näin helteisenä maanantaina.