Muu maa mustikka, oma maa mansikka, vai mitenkäs se menikään. Nyt on käsillä se mansikka aika, kun kauppojen pihamailla jonotetaan mansikoita ja kotiin niitä kärrätään laatikoittain pakastettavaksi asti. Ajattelin jokus, että en koskaan kyllä laita mansikkamaata pihamaalleni, mutta kun parisen vuotta sitten naapuri tarjosi rönsyjä, niin ajattelin, että no voisihan tuota kokeilla, eihän tässä mitään menetä, jos ei onnistukaan. Ai, ettei onnistu. Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt, miten helppoa voi ollakin mansikoitten hoitaminen. Nimittäin ei tarvita kuin pari heinäseivästä ja lentävä haukka niitten väliin, ja ei ole linnut syömässä mansikoita. Rakensin meidän mansikkamaan yhteen pihamaamme neljästä kasvialtaasta.
Ensi keväälle on kyllä luvassa muovin uusimista sun muuta pientä hommaa mansikkamaalla. Rönsyjä tulee valtavasti ja niitä olen sitten tyrkkinyt ruukkuihin.
Ja yllätys oli, että ruukuissakin mansikka alkoi kukkimaan ja marjaa tulee pihamaalla vähän joka puolelle.
Eilen sain jo kerättyä ihan pakkaaseen saakka mansikkaa ja tänään tämä keräysprojekti jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti