Nyt tulee vähän toisenlainen bloggaus, ja kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, niin miksipä en jakaisi niitä myös blogin lukijoille. Tässä ainakin vinkkiä niille, jotka olette suunnitelleet autolla Italiassa liikkumista.
Ryanair lentää Lappeenrannasta ja Tampereelta Bergamon lentokentälle. Varasimme lennot pari kuukautta aiemmin ja edestakaisin ne tekivät n. 250 euroa yhteensä kahdelta henkilöltä. Aiemmissa autonvuokrauksissa olen ollut tyytyväinen Hertzin toimintaan, joten tälläkin kertaa vuokrasimme auton jo Suomesta netin kautta. Bergamon lentokentällä toimii Hertzin piste. Lentomme saapui Bergamoon klo 24.00 ja vuokraamo meni kiinni 00.30, joten rivakasti oli toimittava, että ehtii auton saamaan.
Olimme päättäneet, että lähdemme ajamaan yönselkään kohti Viareggiota, jonne oli matkaa 300 kilometriä. A ja O autolla liikkuessa on navigaattori! Toimme omamme Suomesta ja ilman navigaattoria ei tästä matkasta olisi tullut mitään.
Italia on täynnä moottoriteitä sekä maksuttomia että maksullisia. Ajettaessa tietulliin valitse porttien yläpuolelta oikea linja. Kunhan ei ota linjaa Telepass. Vetäiset automaatista lipukkeen ja eikun menoksi moottoritielle. Suuremmilla teillä on kuusikin ajokaistaa, siis kolme meno ja kolme tulosuuntaan. Yleensä vasemmassa reunassa saa ajaa 130 km ja päiväsaikaan rekat valtaavat oikeanreunimmaisen kaistan. Yöllä liikenne on rauhallista, ja matkan varrella on sopivasti huoltoasemia, joissa pysähtyä kahville tai vaikkapa autoon nokosille. Itse tietulli maksetaan vasta kun tulee se lopullinen poistuminen. Moottoritiet on suunniteltu niin hyvin, että ei tarvitse välillä poistua maksamaan ja ottamaan uutta lipuketta. Ja jos haluat maksaa käteisellä, niin valitse kaista, jossa näkyy rahan kuvia ylhäällä.
Aamuauringon sarastaessa 28.9. saavuimme nukkuvaan Viareggioon. Paikalliset kauppiaat virittelivät sunnuntain kirpputoritavaroita puistoon.
Viareggio on rantakaupunki Toscanan alueella Välimeren rannalla. Rannan tuntumassa on pitkä kävelykatu, joka on täynnä ravintoloita ja kauppoja. Ehkäpä omaleimaisinta tähän paikkaan oli uimakopit, joita oli vaikka minkä värisiä ja tyylisiä pitkin rantaa.
Viareggiosta vain n. 20 kilometrin päässä on kuuluisa Pisan kaupunki ja sinne suunnattiin Pisan kaltevaa tornia katsomaan. Edelleen se oli vino. Kannattaa lähteä ajoissa liikkelle, että saa parkkipaikan. Alueen kaikki parkkipaikat ovat maksullisia.
Pisan vanhan kaupungin alueelta bongattu terassi, jossa oli idustrialtyyliset tuolit ja pöydät. Vaikuttivat aika huoltovapailta.
Pisasta suunnattiin kohti Luccan kaupunkia, jonne oli matkaa n. 20 kilometriä. Lucca on muurien sisäpuolella ja autopaikka löydettiin läheiseltä parkkialueelta. Minusta kaupunki muistutti jollain tavalla Venetsiaa, joka oli vain kuivalla maalla.
Viareggion rantatietä pohjoiseen ajettaessa, on ranta täynnä Beach House tyylisiä huviloita ja rantaravintoloita. Olisi tehnyt niin mieli pysähtyä tarkemminkin kuvaamaan taloja, mutta autolla liikuttaessa sitä on välillä malttamaton. Pyörähdimme Massassa, joka vaikutti rantahuvilakaupungilta.
Kolmen yön jälkeen oli aika suunnata kohti Sienaa, jossa vietimme pari yötä. Matkareitti oli suunniteltu niin, että emme käyttäneet moottoriteitä.
Matkalla tutustuimme San Gimignanon kylään, jonka historiallinen keskusta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupunki on kuuluisa torneistaan ja kirkkojakin löytyi paljon. Vaikka kylä oli keskellä ei mitään, niin jälleen kerran myös muut turistit olivat löytäneet paikan. Parkkipaikan löytyminen voi olla haasteellista ja se maksaa jälleen kerran.
Vihdoinkin Sienassa, mutta jotenkin nyt alkoi tuntua, että vanhan kaupungin historialliset keskustat alkavat toistaa itseään. Sienan keskustan nähtävyys on ehdottomasti aukio Piazza del Campo.
Aukiolla järjestetään kaksi kertaan vuodessa hevoslaukkakilpailut.
Taidemaalari työssään Sienan kaduilla...
Jos seuraavan kerran tulisin Toscanan alueelle, niin ehdottomasti majoittuisin Chiantin viinitien (SR222) varrella oleviin kyliin. Alueelta löytyy paljon myös viinitiloja, joilla on majoitusta.
Tutustuimme matkalla Castellina in Chiantiin ja Radda In Chiantiin.
Paluu Bergamoon oli aikamoinen ajosuoritus. Heräsimme Sienassa klo 6.00 aamulla ja suuntasimme kohti Maranelloa, jonne oli 200 kilometrin matka. Ja Maranellossa oli tavoitteena nähdä Ferrarimuseo. No olihan se tietty eräänlainen nähtävyys. Seuraava 200 km taipaleella suunnattiin Bresciaan, jossa on Franciacorta Outlet Village. Sieltä löytyi täydennystä matkalaukkuun.
Ei kyllä majoituksessakaan ollut moitittavaa. Pienen kappelin alapuolella, pikkuruinen Bed&Breakfast paikka, omalla takapihalla.
Viikon aikana matkaa kertyi 1100 km Fiat Pandalla. Paljon ehti näkemään ja hiukan laskeskelin, että autoilu Italiassa ei välttämättä ole halpaa. Bensakin on siellä kallimpaa kuin täällä meillä. Auton vuokra kuudeksi vuorokaudeksi teki 180 euroa, mutta halusimme siihen täyden vakuutuksen, niin vuokra nousi 370 euroon. Tässä on jo tankillinen bensaa. Lisäksi polttoainetta paloi 100 euroa, tietulleihin meni 50 euroa ja parkkimaksuihin 40 euroa. Tämän päälle vielä ajo kotimaassa ja lentokenttäparkki. Auto antaa vapautta liikkumiseen, mutta kyllähän lähes 600 eurolla ajelisi jo taksillakin aika mukavasti.
Ciao! Näihin tunnelmiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti